Ruotsin kielen historia

Ruotsinkieliset uudisasukkaat saapuivat Suomen rannikkoseuduille keskiajalla. Ruotsin kuninkaat vakiinnuttivat valtansa 1249, ja nykyisen Suomen alueesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kielestä tuli hallitseva kieli aateliston ja hallinnon keskuudessa ja koulutuksen kielenä. Suomen kieli jäi rahvaan, alempien virkamiesten ja paikallisten tuomioistuinten käyttöön suomenkielisillä alueilla.

Suomi ja ruotsi ovat olleet Suomen virallisia kieliä vuodesta 1922. Poikkeus on Ahvenanmaa, jonka ainoa virallinen kieli on ruotsi.

Nykyään 92% Suomen väestöstä puhuu suomea äidinkielenään, kun taas ruotsia puhuu 5,6%. Muita vähemmistökieliä ovat saami, venäjä, viro, Suomen romanikieli ja suomalainen viittomakieli.

Eteläisillä ja läntisillä rannikkoseuduilla asuu suurin osa ruotsia puhuvista suomalaisista. Siksi alueen kaupungeilla ja kunnilla on nimet molemmilla kielillä ja myös kaksikielisien kuntien kadut on nimetty sekä ruotsiksi että suomeksi. Katso listaa paikannimistä suomeksi ja ruotsiksi.

Suomen perustuslaki suojelee vähemmistöryhmien oikeuksia (suomenruotsalaiset, saamelaiset ja romanit) heidän kulttuurinsa ja kielensä säilyttämiseksi. Laki määrää, että suomalaiset voivat käyttää kumpaa tahansa virallista kieltä (suomi ja ruotsi) virallisessa asioinnissa ja ovat oikeutettuja saamaan viralliset asiapaperit haluamallaan kielellä.



Kartta ruotsinkielisistä alueista Suomessa